Tänään oli reissun varsinainen vaelluspäivä. Ihan täyteen pakatut rinkat ja erittäin mäkinen maasto todella tuntuivat jaloissa.
Osa porukasta kulki varsinaisen kohteemme, Helvetinkolun, pohjaa kahteen suuntaan; harvoin muuten pääsee missään kulkemaan niin rankkaa 200-metristä.
Mutta oli se sen arvoista! Helvetinkolu ja sitä ympäröivät maisemat yllättivät karulla kauneudellaan.
Ai että, tänne pitää ehdottomasti tulla toistekin!
